Siirry suoraan sisältöön

Maasto- pyöräily

Monipuolinen maastopyöräily

Maastopyöräily kätkee sisälleen useampia alalajeja ja kaikista puhutaan lyhenteillä. Suomessa maastopyöräily kisat ovat lähinnä XCM eli maratonmatkoja, jotka ovat pituudeltaan 60-160 kilometriä. Heti alkuun on myös mainittava, että XC tulee sanoista cross country. Suomessa kilpailtavat matkat asettuvat yleensä 60-95 kilometrin välille ja kierroksia ajetaan 1-3 riippuen siitä, kuinka pitkä yksi ratakierros on. Lisäksi joskus ajetaan niin sanottuja puolimaratoneja, jotka ovat nimensä mukaisesti puolet maraton matkasta. XCM:n lisäksi on XCO eli maastoajo olympic, XCP eli maastoajo pisteestä toiseen, XCC eli lyhytrataajo, XCE eli maastoeräajo, XCT eli aika-ajo, XCR eli joukkueviesti sekä XCS eli etappiajo. Näiden lisäksi on vielä 4-Cross, Enduro, PumpTrack, Alpine Show Bike sekä E-maastopyöräily. Alamäkiajosta kerrotaan erikseen.

Maastopyöräily on parhaimmillaan todella vauhdikasta ja kokoaa paljon yhteen harrastajia varsinkin silloin, jos kyseessä on kuntotapahtuma. MTB maraton haastaa lajin harrastajia ja nämä kilpailut ovat samalla myös suuria ulkoilutapahtumia, jotka keräävät katsojia tutustumaan ja katsomaan vauhdikasta lajia.

Maastopyöräily

MTB maraton lajina

Perinteisesti MTB maraton ajetaan poluilla ja kilpailupätkille mahtuu myös ylä- ja alamäkiä. Startti tapahtuu yhteislähtönä ja reitti varsinaisesti on suhteellisen helppoa, mutta nousuilla siihen saadaan lisättyä raskautta. Kisoissa on usein aloittelijoille lyhyempiä ratoja, joihon voi osallistua, vaikka taidot eivät vielä olisi karttuneet.

Jos kyseessä on XCO eli Oympic maraton, niin rata on vain muutaman kilometrin, mutta se ajetaan useampaan kertaan. Näillä radoilla on huomattavan paljon nousuja, joka tekee reitistä raskaan. Tällaisia ratoja käytetään yleensä SM-kisoissa. Toisinaan reitit vaativat ajajalta myös teknisiä taitoja ja maastopyörän on oltava täysjoustopyörä, jotta ajamisesta tulee nautittavampaa. Sprinttikisoja sen sijaan voidaan ajaa pudotuspelinä myös kaupunkiympäristössä.

Maastopyöräily

Millainen maastopyörä on sopiva harrastamiseen

Aivan samalla tavoin kuin kaikissa vähänkään teknisissä lajeissa, aluksi kelpaa hiukan halvempi maastopyörä ja taitojen kasvaessa, voi panostaa pyörään enemmän. Jos ajaa metsäpolkuja, jossa ei juurikaan ole kiviä tai juurakoita, toimii jäykkäperäinen maastopyörä todella hyvin. Kun taidot kehittyvät ja mieli tekee haasteita, vaihtuvat tasaiset polut huomattavasti röykkyisemmäksi, tulee enemmänkin kyseeseen täysjoustopyörä. Silloin ajotuntuma maastoon säilyy huomattavasti paremmin.

Myös rengaskoko vaikuttaa harrastukseen jonkin verran. Perinteisiä renkaita ovat 26 tuumaiset, mutta yhä useammin näkee myös 29 tuumaisia, jotka rullaavat paremmin esteiden yli. Se on myös vaihtoehto silloin, jos kuski on isokokoinen. Joskus myös maantiepyöräily onnistuu maastopyörällä, jos alla on niin sanotut sliksit eli sileät renkaat. Silloin myös maastopyörä rullaa asfaltilla mukavasti eteenpäin, joskin nautinto ei ole samanlainen kuin maantiepyörällä ajaessa.

Maastopyöräily varusteista ja harjoittelusta

Ensisijaisen tärkeä varuste pyöräilyssä on kypärä. Sitä pyöräillen Suomessa suosittelee käytettäväksi, olipa kysymyksessä maastopyöräily tai maantiepyöräily. Se on halpa henkivakuutus ja se suojaa myös, jos hiustensiirto on juuri vastikään tehty. Muita tärkeitä varusteita ovat lisäksi käsineet, koska maastossa ajaessa on usein risuja ja oksia, jotka ovat ikävän tuntuisia, kun ne lyövät käsille. Samasta syystä myös ajolasit ovat hyvä valinta. Niitä on saatavissa erivärisillä linsseillä, joten ei haittaa, vaikka olisi vähän pilvisempikin päivä.

Siinä vaiheessa, kun maastopyöräily kisat ovat tähtäimessä, on hyvä ensinnäkin selvittää, millaisia sääntöjä lajiin liittyy. Ajotekniikkaa voi treenata harjoittelulenkeillä ja samalla luoda itselleen kestävyyttä. Ajolinjojen hallitseminen on yksi tärkeimmistä asioista eikä sopivaa ajolinjaa saa katsoa liian läheltä vaan hiukan pidemmältä edestä. Myös ylä- ja alamäen ajaminen vaatii treenaamista. Kestävyyttä treenatessa on muistettava, että pelkkä peruskestävyys ei riitä, vaan kilpailuja varten on myös treenattava vauhti- sekä maksimikestävyyttä. Kun nämä ovat balanssissa, on helppo lähteä viivalle.